atlantinlootus
Henkinen polku

Atlantinlootus päättyi – miksi minusta tuli virtaava susi

Syy, miksi Atlantinlootus loppui (tai loppuu kohta, suljen sivun) on moniulotteinen. Olin kokenut sellaisen muutoksen, ettei aikaisempi kirjoituksen taso tai sävy enää sopinut minulle, en osannut sitä jatkaa. Olin mennyt eteenpäin. Kun välillä törmään aikaisempiin kirjoituksiini, hämmästelen kuinka osuvia ja herätteleviä ne ovat edelleen. Siitä ei siis ole kyse, ettenkö pitäisi noista teksteistä, en vain kykene tuottamaan niitä lisää. Se kokonaisuus oli siinä. ❤️

Olen edennyt perusasioista erikoistumiseen: inspiraatio, flow, naiseus, energeettinen puoli jne. Se pohja, jota työstin jo vuosia ennen bloggaamisen aloittamista, on ja pysyy. Voinkin nyt astella sen päällä ja tehdä siihen tukeutuen jotain entistä hauskempaa ja antoisampaa, aah!

Olen oikeastaan aina pitänyt lootuksista. Kiehtovia kukkia, jotka itselleni kuvastaa henkisyyttä ihan yleisesti. Joskus meditaatiossani olen nähnyt lootuksen, joka avautuu ja sisältä tulee uusi kukka toisensa perään. Jossain vaiheessa sitten luin lootuksen symbolismista enemmän. Se syntyy pimeästä pohjamudasta ja etsii tiensä ylös kohti valoa ja pintaa. Siten se symboloi tietoisuuden polkua, “vaikeuksista voittoon”. En pitänyt sitä huonona asiana vaan erityisen osuvana. Se minun tarinani oli: Jonkinlainen selviytyjä – ehdottomasti.

Ja niinhän minä olenkin, toki… Selviytymismentaliteettini on vain karissut niin paljon, etten oikein tykkää enää nimetä itseäni sen kautta. Selviytymistarinan. Ei tämä ole mikään tarina, jossa räiskitään ja mäiskitään ja juostaan lopulta pelastukseen. Tämä tarina on rakkaustarina – alusta loppuun, nyt näen sen selvästi.

Valitsin uudeksi kukakseni ruusun. Ruusun, joka on jotenkin vielä runsaampi ja syvempi. Lootus on täydellisen hallittu ja geometrinen, ruusu on rönsyävä, huumaava hursuke. Se minä haluan olla – epätäydellisen täydellinen ja enemmän.

atlantinlootus

Fissio: Atlantinlootus jakautuu

Samaan aikaan toimintani kuitenkin jakautui kahdeksi, mitä olin suunnitellut jo pitkään. On Teneriffan puuhat ja sitten nämä kirjoitukset. Teneriffa sai pitää ruusun (ig @atlantic_rose_garden ). Niinpä kirjoituksille sain keksiä ihan oman nimen. Enkä sitäkään keksimällä keksinyt, jostain se vain laskeutui. Halusin mystisen nimen jonka takana voin olla entistä enemmän oma itseni. Flowwolf on palindromi ja se yhdistää kaksi ihanaa asiaa, virtauksen & suden.

Flow:sta kirjoitan tietysti paljon enemmän kuin susista. Mutta se jokin suden villeys saa nyt olla, en ala liikaa miettiä sanamuotoja tai pidättelemään asioita vaan ne saa tulla juuri kuten haluavat. Sudella on siis enemmän merkitystä kaiken takana kuin arvaisi. Suden primitiivisyys ja valppaus ovat pohja, josta flow voi syntyä erityisen helposti.

Siispä hyvästi Atlantinlootus! Olet palvellut 100% ja nyt jatkan eteenpäin, ihanuuteen, ansiostasi ❤️

Hau,

Sauraatko minua vielä facebookissa / instagramissa?

Blogiin